Innovointi ja uuden kehittäminen on jatkuvuuden ja menestymisen kannalta kriittinen elinehto jokaiselle organisaatiolle. Jo pelkkä kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii jatkuvaa kehittymistä.
Oli sitten kyse uudesta tuotteesta tai palvelusta, uudesta toimintamallista tai jopa radikaalista toiminnan muuttamisesta, kannattaa uuden kehittämistä tehdä
säännöllisesti ja systemaattisesti. Uuden ideointi ei yleensä onnistu osana arjen rutiinitoimintaa, vaan sille on varattava erikseen aikaa. Kehittämistä tukeva prosessi (aikataulu, tekeminen ja vastuutahot) auttaa innovoinnin toteuttamista arjessa.
Uuden kehittäminen on joukkuelaji, joka alkaa yksilöistä. Pelkät nohevat yksilöt eivät kuitenkaan vielä varmista organisaation tulevaisuus- tai innovointikuntoisuutta. Siksi tarvitaan yllämainittua prosessia, joka mahdollistaa ja varmistaa jatkuvan tulevaisuus- ja innovaatiotyöskentelyn organisaatiotasolla. Ideaalisti koko organisaation osaaminen on hyvä valjastaa käyttöön, kun kehitetään uutta. Tämä tarkoitetaan sitä, että henkilöstöä osallistetaan mahdollisimman laajasti kehittämistyöhön.
Kehittämämme tulevaisuuskuntoisuusmalli sisältää kaikki onnistuneeseen innovointiin ja kehittämiseen vaadittavat elementit: muutoksen ennakointi on
kehittämisen polttoainetta, muutossignaaleja jalostetaan omaan toimintaan sopivaksi ja kokeillaan ketterästi uutta, joka parhaimmillaan syöttää uudistuksia
strategiaan. Myös toimintakulttuurin on hyvä tukea tulevaisuuskuntoista ja innovatiivista toimintaa, jotta kehittämisestä saadaan paras mahdollinen hyöty irti.
Strategisuus – Tietoista suuntaamista ja tavoitteellisuutta
Aistiminen ja ideointi – Muutoksen havainnointia ja uusien mahdollisuuksien
näkemistä
Rikastaminen – Muutossignaalien jalostamista yhteiseksi ymmärrykseksi
Toiminta ja kokeilut – Rohkeutta viedä asiat käytäntöön
Toimintakulttuuri – Maaperää, joka mahdollistaa kestävän kehittämisen
Innovointitoimeksiannot toteutamme useimmiten muutamien työpajojen sarjana. Usein kannattaa jakaa ideointia, ideoiden jalostamista ja käytäntöön viemistä eri kerroille.
Innovointikyvykkyys on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä osaamisista. Tähän olemme kehittäneet tulevaisuusklubi -valmennuskokonaisuuden, joka sisältää niin monimuotoista itseopiskelua kuin innostavia ryhmävalmennuksia.
Kehittämämme Unlike® Me -testi mittaa ja auttaa kehittämään yksilöiden innovointiosaamista. Tämä voidaan yhdistää tulevaisuusklubi-kokonaisuuteen.
Unlike® Audit -analyysi mittaa organisaation kehittämis- ja innovointikykyä. Se antaa kattavan kuvan vahvuuksista ja kehityskohteista ja toimii lähtökohtana
innovointitoiminnan kehittämiselle.
Räätälöimme kasvuohjelmia yksittäisille yrityksille ja myös yritysryhmille. Kasvuohjelmissa voidaan käyttää monipuolisia menetelmiä ja niissä yhdistyy valmentava ote, vertaisoppiminen ja konkreettinen innovointityö.
Innovointi on jatkuvuuden ja kilpailukyvyn edellytys. Markkinat, asiakkaiden tarpeet ja toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti, ja ilman systemaattista kehittämistä organisaatio jää helposti jälkeen. Innovointi ei ole vain uusia ideoita, vaan kykyä uudistaa tuotteita, palveluita ja toimintamalleja suunnitelmallisesti.
Yksittäiset ideat voivat syntyä spontaanisti, mutta vaikuttava innovointi vaatii rakenteen. Kun ideointi, jalostaminen, päätöksenteko ja kokeilu erotetaan selkeiksi vaiheiksi, kehittäminen muuttuu hallituksi ja toistettavaksi. Prosessi varmistaa, että hyvät ideat myös etenevät käytäntöön.
Innovointityö toteutetaan usein useamman työpajan sarjana. Ensin tunnistetaan muutossignaalit ja mahdollisuudet, sitten ideoidaan ja rikastetaan ajatuksia yhdessä. Lopuksi valitaan lupaavimmat ideat ja suunnitellaan kokeilut tai jatkokehitys. Näin ideointi ei jää irralliseksi, vaan johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin.
Innovointikyvykkyys on organisaation kyky tuottaa, arvioida ja toteuttaa uusia ratkaisuja systemaattisesti. Se liittyy osaamiseen, toimintamalleihin ja kulttuuriin. Kun innovointikykyä kehitetään, vahvistetaan samalla tulevaisuuskuntoisuutta ja valmiutta toimia muuttuvassa ympäristössä.
Uusi kehittäminen ei ole vain johdon tai yksittäisten asiantuntijoiden tehtävä. Organisaation laaja osallistaminen tuo esiin monipuolisia näkökulmia ja lisää sitoutumista muutokseen. Kun henkilöstö on mukana, kehittämisestä tulee osa arkea eikä erillinen projekti.
Ratkaisevaa on kokeilukulttuuri ja selkeä vastuunjako. Ideoista valitaan priorisoidut kehityskohteet, joita testataan hallitusti. Tuloksia mitataan, opitaan ja jatkokehitetään. Näin innovointi ei jää keskusteluksi, vaan tuottaa mitattavaa hyötyä liiketoiminnalle.